AfD:n johtajien näkökulmasta 8. toukokuuta 1945 ei ollut vapautumisen, vaan pikemminkin tappion päivä. Se, että hänen puoluetoverinsa Tino Chrupalla osallistui "entisen miehitysvallan" Venäjän tässä tilaisuudessa järjestämään vastaanottoon, on hänelle puhtaasti symbolinen. Hän ei koskaan "juhli oman maansa tappiota" - etenkään "entisten miehittäjien" kanssa. Tämä on vahvaa puhetta ja osoittaa jälleen kerran, että historiallinen revisionismi on kaikkialla läsnä AfD:ssä. Mutta toisin kuin esimerkiksi Gaulandin "lintupaskapuhe", tällä kertaa poliitikkojen ja tiedotusvälineiden keskuudessa ei ollut suuttumuksen myrskyä. Ilmeisesti on taas yhteiskunnallisesti hyväksyttävää tulkita Saksan valtakunnan tappio toisessa maailmansodassa "meidän" tappioksi – ainakin mitä tulee idän sodaan. Ei Weidelin erityisen yllättävä samaistuminen Kolmanteen valtakuntaan, vaan sen kritiikin puute on varoitusmerkki poliittisen keskustelun tilasta. Olimme jo pidemmällä.
Täydellinen artikkeli aiheesta Lue NachDenkSiten täältä tai kuuntele alta: